Mä sain tänä vuanna keväällä pyynnön, jossa pitääs ruveta auttamahan vanhempaa paappaa. Otin tiätysti pestin vastahan, kun se yritys on viälä tämän vuaren mun kirioos ja siinon niitä kuluja. Ensimmäänen kerta meni oikeen hyvin, kun vain ensin haukkumisien kera pääsin paappan luakse sisälle. Tulin väärähän aikahan. Keikkatyä ei ollu raskasta, piti vain köökki siivota muutamien yllätyksien kera, muttei lattiaa. yllätykseksi paappa sanoo, notta hänelle tuloos isälle tiskikaapin alakaappihin rottia ja varo sitten nottei se myrkky tartu suhun. Toisella kertaakaan ei olllu ongelmia. Kolomannella kertaa mä sitten laitoon sen mun apulaasen Variksen, mutta se lensi kun leppäkeihäs ovesta ulos. Varis nyriäytti nilikkansakin siinä lennoos. Huakaasin ja ajattelin sitten soittaa tälle paapalle, notta tuun sitten itte ja kysyysin samalla notta miksi Varis ei kelevannu. Hänelle riitti miässiivoojat. Lattiansiivoja oli miäs.

Toisnapäivänä mä sitten tuurasin tuata mun apulaasta, kun soon matkoolla. Menin sinne paapalle ja meinasin alata tiskaamahan. Sokia kun on, niin miätiin notta on hyvä kun ne astiat pesöö näkevä eres kerran kuukaures.Sitten alakoo huuto;  "notta mitä sä ny teet, ei tiskata kun vaihretahan ikkunoohin verhot". Verhojen vaihto meni suhteellisen hyvin, mitä ny en osannu oikeen jäähryttää, oli silitysrauta. Lopuulta osasin senkin. Sitten taas alootin tiskaamisen ja samanlaanen huuto; " niitä vähiä astioota ei tiskata, kun vettä menöö ihan hukkahan turhaan. Hän syä viälä niistä astioosta". Syäköhön , ajattelin . Paappa komensi siivuamahan uunia, mutta siihen ei sitten saisi kuluttaa paliua vettä. Mulle näytettihin astia mihinkä sitä vettä sitten otettaasihin, eli noin vajaa litra. Mä läträsin sen vestilikan kans sen uunin puhtahaksi ja salaa huuhtaasin rättiä vähän vesikraanan alla, orottaen koska se paappa sää taas hermoromahruksen siitä kun vettä kuluu. Uuni ja hellanpäällys pestihin toisen vajaan litran kans ja samalla verellä sain pestyä pöyränpinnat niitten likaasten astiootten alta.

Sitten oli vessan vuaro ja soli niinkun orotinkin aika kamalas kunnos. Taas kuuluu huuto seliän takaa, notta mitä sä ny meinaat teherä. Vastasin peseväni vessan." Sitten ei pestä lavuaaria, pytyn voit pestä - mä en käytä sitä lavuaaria soon puhuras"; sanoo paappa. Samalla se kertoo samat lintujenruakkimisjutut ja uutena asiana sen kuinka hän heittää harakoolle kaikki luut ja kalannahat syätäväksi. Mä tuumasin hilijaa miälessäni, notta ei oo ihime notta rotat juaksoo nurkiis ja niitä vuatuusia poikasia tunkoo sisälle. On hyvät oltavat.

Eletähän vuatta 2008 ja kaupungis, ei laitakulumilla.

Kun mä pääsin kotia, mä heitin kaikki vaattehet pesuhun, väriäsin oman Marimekon paitani- valakoosmustaraitaasesta tuli valianpunaasmustaraitaasta. Kyllä kiro pääsi ja mä heitin hilijaasen anteeksipyynnön Taivaalliselle siitä sisääsestä melskehestä jota mä pirin.

Hyvät Pohojalaaset, jos mun nuukuus johtaa tuahon samalaasehen käytöksehen, niin laittakaa mut  sulietulle osastolle johonkin mistä mä en pääse pois. Herralta pyyrän notta se ei päästääs mua tuallaasehen jamahan, johona äärilairoosta toisehen mennähän kualeman kunnyksellä. Mäkin yritän tulla nuukemmaksi, mutta tairan unohtaa nuukuuren omahan nojahansa. Moon laihialaanen syntyperältäni ja se riittä.