No nyt on sitten käyty magneettikuvas ja urheelulääkärillä, jokoli aivan ihana vanhempi herrasmiäs, lempiä puheessaansa. Kuuntelin kun se alakoo kertomahan mulle mitä soli nähäny niis mun oikian reiren magneettikuviis. Mulle tuli helepottunu olo, en ollukkaan luulosairas, vaan siinä jalaas oli tosiaansa käyny romahrus.

Se siis tarkootti sitä, notta siinä ei ollu enää mikkähän jäntehet kiinni ja ainua kiinnipitävä voima siinä jäntehes oli reiren sisälihaksen muutama ohut kiinnike. Se aiheutti tietysti sitä kipua, kun se jänne on kasas polovitaipehen päällä. Moon sen reunat tuntenu siitä lähtien, kun mä olin siälä kenkäostoksilla ja sovitin niitä avokkahia instrumentaariumis. Sovittaes, jalakaa kenkähän tyäntäessäni kuuluu kova paukahdus ja kipu oli paukahruksen aikana  siätämätön. Myyjäkin peliästyy. Jalakaterä rupes osoottamahan sisällepäin, kun soli osoottanu aikaasemmin ulospäin.

Sitten se ihana herrasmiäs vastaanotolla kertoo, notta he on siälä heirän sairaalas teheny näihin hamstringrepiämien jälkitiloohin , jokkon ollu jo monta vuatta huanos hapes, niin koriaavia leikkauksia. Se tarkoottaas sitä, notta mä en joutuusikkaan pyärätualihin ennenaikojaansa eikä mun tulevaasuus olisi nyt hetkenpäästä keppien kans kävelyä jos se asia koriataasihin. Sitten ihana kertoo notta siinä toimittaas niin, notta arpia tulis lisää. Pitää ottaa luukalavua ja siitä teherähän uus jänne sen kuallehen lihaksen ja istuunkyhymyn välille. Siiton se hyäty, notta tulevaisuures mä voisin jopa istua normaalilla tualilla, mutten kuitenkaan pääse kokonaansa hermosäryystä erohon. Särkyä tuloo olemahan aina, mutta soon kuitenkin joku suaja se jännerakennelma, silloon ei olisi takareiden kohoralla enää sitä syvää kuappaa jokon yhteyres suarhan iskiasherorunkohon. Näin mä sen käsitin.

Nyt sitten jäärähän orottamahan maksaako sen leikkauksen se paremmin asioota hoitava vakuutusyhtiö, joka ei oo se tyätapaturmaeläkeyhtiö. Tämä parempi vakuutusyhtiö on pitäny musta hyvin hualta ja maksoo tämän session magneetista ja lääkärikonsultaatioosta.  Mulla ei tietenkään oo ittellä varaa maksaa kolomen leikkaavan lääkärin palakkioota, notta nyt pistän käret ristihin.

Leikkaus ei oo meille perheenä mitenkähän ongelmaton. pitää miättiä kuka hoitaa lapsenlapsia kuus viikkua, kestääkö Simpun päänuppi. Viimeeksi soli aharistunu, kun olin yhteensä 10 viikkua jalaka 40 ja 90 astehen kulumas ja liikuun kävely-Eevalla. Miähelle soli kova paikka, kun aina niin tarmua täynnä oleva vaimo onkin auttettavas kunnoos, sille jouruttihin aloottamahan miälialaa kohottava lääke. Mun oma henkinen tasapaino kärsii siitä, notta oon vanki, jos se loppuhoito menöö siinä häkkyräs. Se tarkoottaa sitä, notta pystypissat ja - kakkat tuloo kuvioohin mukahan, istumakialto ja selinmakuu on kiällettyjen listalla, kumartua ei saa. Tarvitten toisen apua normaaliis toiminnoos, kuten vaatetukses ym. Mun tarvittoo ruveta sitä seleviämistä harioottelemahan. Viimeeksi mä sain apua äireeltä pukemises ja ruanlaitos kun soli viälä elos. Se aika  vaiheena oli ensimmäänen ja jalaka oli vain 40 astehen kulumas. 10 kuukautta siitä molin taas leikkaukses ja jalaka latettihin 90 astehen kulumahan ja siinolin 6 viikkua. Tualloon en enää uskaltanu äireeltä pyytää apua, kun tiäsin notta silloli se pullistuma aivoos ja sen tekeminen oli riski. Äitee kualikin sinä aikana kun molin siinä laittehes. Yritin päriätä yksin meirän kotona asuvien Mittamiähen ja Jääkiakkoolijan avulla sekä Kuparilinnaskan avulla jokoli silloon jo perheellinen piänen lapsen äiti. Miähestä oli apua sitten, kun sille annettihin lääkettä notta päänuppi kesti sen koetuksen kylyvetykses. Ruuanlaitoosta selevisin niin, notta Eevaa apuna käyttäen siihen nojates hämmensin kattiloota hellan viäres. Kerran vain sen kans kaaruun, mutta selevisin säikähryksellä. Justihin väkisin kiinni saatu jänne ei onneksi revenny kaatues. 

Mun on nyt miätittävä kuitenkin tämä seleviäminen siltä pohojalta, notta nyt moon päivisin yksin.Viimeeksi en saanu kaupungilta apua, en varmahan saa nykkään. Silloon ei tua hyvä yhtiökään maksanu yksityystä kotihoitua, lääkäri ei ollu maininnu sen tarpehesta. Nyt on siinäkin oltava viisahampi.

Jännityksellä orotan mitä tuleman pitää.