Ajattelin teille kertua yhyren jutun tualta Kuparilinnan elämästä. Sain siihen emännältä luvan, kun se ei itte oo ollu oikeen sillälailla virees notta kirioottas. Emäntä potee sitä syysmasennusta kuten tätinsä Ireene ja sitten se yrittää käyrä kahares paikas tyäs. Useen sen tyä on yävuoroos olemista tai vuaro osuu iltahan. Sekun teköö sairaalahan 50% ja sitten kouluuttaa sen kun jaksaa. Lisäksi on nua piipertäjät - 13 koiranpentua, 3 lasta, jokka keksii mitä milloonkin. Noon sairastellu koko perhe jonkun verran täss syksyllä viälä kaiken muun lisäksi.

No niin, nyt sitten kerron jutun loppuhun. Paappa sai viarahia ja aikaasempi juttun kirioottaminen keskeytyy, kun piti mennä kestittemähän sakkia.

Me ollahan vissihin tua meirän Kuparilinnaskan kans puhuttu allergioosta niin, notta tua nuarempikin sukupolovi jo tiätää milloon pitää epäällä allergiaa oirehien takia.

Viimeviikolla Kuparilinnaska soitti yhtenä iltana mulle ja pyysi tuurausapua suraavahan päivähän. Heirän prinsessat oli iliman lupaa salaa syäny sipsejä aamulla, se tais olla tiistaina. Nuarin prinsessa valakotukkaanen ja ruskiasilimäänen Prinsessa E oli sanonu sipsien syännin jäläkehen siskoolle, notta hänellä taitaa olla allergia sipsien sualalle. Isoosisko K oli kattonu ja torennu,  notta pikkusiskoolla on vartalos näppyjä.  Hätäännyksissänsä isosiskoo oli huutanu ensin isällensä, notta he on syäny sipsiä ja  prinsessa E on vissihin alllerginen sipsien sualalle, kun sillon joka pualella näppyjä. Isä oli kehoottanu flikkoja kääntymähän äiteen pualehen, kun hän ei tauriista mitään ymmärrä. Niinpä likat oli huutanu äiteellensä E olevan allerginen sipsien sualalle, kun sillon joka paikas näppyjä. Kuparilinnaska tarkasti pikkuprinsessan ja totes flikan olevan yltä päältä näpyys jokka viittas vesirokkohon. 

Soitin seuraavan päivän iltana - tuurooreissun jäläkehen  ja ajattelin kysyä pikkuprinsessalta onko allergia kovin viälä päällä. Isooprinsessa vastas puhelimehen ja kun kysyyn häneltä siitä sipsiallergiasta, prinsessa K:lta pääsi heliä nauru ja puhelin annettihin toiselle sipsiä syänehelle. Prinsessa E ilimootti olevansa kovin kipiä, mutta allergiasta ei puhuttu mitään. Sitten juttu liukeni koiranpentuuhin, joille oli laitettu kaulapannat. Hän ilimootti mulle, jotten voi ottaa punaasta sylihin.Seuraavana päivänä selekis, notta punaanen oli se hänen lemmikkipentu ja hän oli sen ittelensä varannu. Muut ei sitä voisi ottaa. Tuas hetkes tauti taas jo pääsi unohtumahan, vaikka kipiä hän kuulemma oli ollu koko päivän. Prinsessa E oli  enemmänkipiä kuin isoo prinsessa ja talon ainut prinssi. Tauti oli heillä viime vuanna. 

Kyllä nua lapsenlapset on joskus hauskoja.Varokaa vain sipsiä syänehet, kohton teilläkin allergia.