Jos ny sitten yrittääs teherä potsauksen siitä matkasta serkkupoijaan syntymäpäiville Isoohin- Kyrööhin.

Simppu oli pluukannu autonsa meille naisille sopivahan kuntohon. Ainut mitä se viälä perjantai-illalla joutuu tekemähän oli talavirenkahien vaihto. Ei siksi, ettenkö päriääsi kesärenkahilla. Moon ajanu elämässäni niin palion kesärenkahilla keskitalavella isän komennos, jotta siitä joskus kiriootan oman potsauksen. Molin perjantaina käymäs peräkärryn tyhyjennyskeikalla viämäs rojua pois. Ajoon keräyspistehes renkahan paskaksi ja isäntä löysi siitä peukalonpään paksuusen mutterin.

Olimma sopinehet siskojen ja meirän Ologan kans hakujäriestyksen lauantaiaamuna seuraavasti. Lähärin kotua niin jottolin Sesileen poimimas kyyttihin 9.45. Sesilee seisoo jo valamihina aina yhtä nuarekkahan freesinä karun varres orottamas.Ireenen kans sovittihin erellisenä iltana, jotta se ottaa mukahansa kampaamohon kaikki mitä se matkalla tarvittoo. Mun miniä sanoo sen olevan stailauksesta valamis klo 10.00. Ireene soitti ennen kymmentä, notton valamis, mutta juhulahousut jäi kotia. Sesileen kans kurvattihin Simpun maasturilla stailauspaikan kupeesehen ja mä huutelin karun kulumilla Ireenen kyyttihin. Piti hakia ne juhulahousut sen kotua. Koto oli keskustas, jottei meirän tarvinnu kun teherä piäni koukaasu. Stailaukset oli onnistunu hyvin ja Ireene nousi autohon komian tyylikkähästi ja niin olimma kohta sen koto-oven takana hakemas niitä housuja.

Matka jatkuu sitten kaupungin toisehen laitahan ja poimiimma siältä Tuuliksen ja Ologan. Ologa oli naamastansa harmaa kun lakana, huanovointinen ja maha kipiä normaaliista naistenvaivoosta. Soli ottanu nappia enemmän kun yhyren ja ajattelimma huanovointisuuren tulovan siitä sekä niistä kivuusta.

Sitten keula kohti pohojanmaata. Ajettin normaalia pamppen opettamaa reittiä ensimääsenä Aurhan jne. Ensimmäänen pissatustauko ja Ologan ripulitauko oli sitten Huittisis kylän Härkäpakaris. Siitä matka jatkuu iloosis merkiis seuraavahan etappihin Juustoporttihin Jalasjärvellä.

Siinä matkaa taittates, ennen Juustoporttia eressämme ajoo yhyristelmäajoneuvo jota suamalaasittansa sanotaha rekaksi. Ajoon sen peräs aikomuksena ohittaa se johonakin vaihees. Sitten tapahtuu jotakin sellaasta mitei olisi tarvinnu tapahtua. Sellaaset tapahtumat on mulle kun punaanen vaate vaikken vihiriä ookkaan. Siältä rekasta apumiähen pualelta heitettihin maitotölökki tiänlaitahan, hyvä jottei sitä auton tuulilasihin saatu. Siinoli viälä maitua. Komensin Ologa kirioottamahan tiarot ylös, soittaasin sinne kulietusliikkeesehen kun päästähän kotia. Ohitin sen rekan sopivas paikkaa ja kyllä multa tuli sormimerkkiä. On suaranaanen ihime jos ei se pölövästi kuski älynny mistä niitä annettihin. Kuljetusliike on pohojanmaalaanen. Vetoauton rekkaria en saanu, mutta vetovaunun rekkarin sain. Yrittäjäkin on tiedossa. Yritin soittaa, mutta numero ei ollu käytös.

No päästihin sinne Juustoporttihin ja Ologaa oksetti. Silloon molin jo varma, notta soon vattatauris. Ologa oli hyrpänny mun vesipullosta vähän aikaasemmin ja seuraavaksi molisin vattatauris. Ajatteli, ettei se tauti muhun iske ainakaan tämän juhulinnan aikana, eikä iskenykkään. Maanantai meni sitten ripuloores ja olo oli huano, mutta ei siinä mitään mulloli vapaa viikko. Tyttären perhe oli tautinsa sairastanu ja noli tulevan viikon kotona kun niiren äiree oli vapaalla. 

Saavuumma Kalliojärvelle pikkaasen ennen klo 16:sta. Suihkuhun ja meikkaamahan, juhulavaattehet päälle ja niin moltihin juhulapaikalla puali viisi halaamas serkkupoikaa viiren naisen voimalla.

Juhulista voi Ireene potsata sitten kun soon selevinny pohojanmaan ikävästä, joka tahtoo meille aina iskiä kotio tulles alakulon.