Katotahan saanko jonkun kiriootuksentyngän aikaaseksi. Orottelen täss´jotta voisin hakia siippani tyäpaikkansa pihalta. Jännitysmomentti on se tulooko se omin jaloon laivareissulta vai kontaten toisen käsipuales. Mun pitää latautua ny siihen ainakin, jotta soon päästänsä pihalla kun lumiukko vaikon näin komian lämmin päivä. Omapa on päänsärky huamenna. Mun pannu kuumenoo aina, kun mä ajattelenkin nuata tyän virkistyspäiviä. Naisjohtoonenkin puliu viälä. On kai se niin, notta kansankynttilöören pitää rentoutua aina laivalla ja ulukomailla, nottei tarvitte peliätä tuttujen näkevän. Suan sen heille kaikella kunniootuksella.

Mun täytyy kyllä ihimitellä aina sellaasta asiaa kun humalahakuusuutta. Meillä kun isäntä ei osaa juara siististi vaan sen täytyy juara palio ja nopiaa. Nopiamman mä pääsen sitä kattomasta, kun se nukkuu sitten aamuhun asti.

Moomma siskojen ja serkkujen kans lähärös Virohon. Munkin pitää miättiä tuunko laitamyätääses kotia;o)). Ei suinkaan. Onneksi nuata kansankynttilöören matkoja on vain kaks kertaa vuares.

Ny mä lähären laittamahan löpyä tankkihin ja sitten käyn hakemas maustamatonta jugurttia ja mustikoota aamuksi. Leivän oon tänään leiponu, mutta pulla jäi tekemättä. Ens´viikolla leivon kaakkuja.

Hyvää viikoloppua kaikille!