Seurasin aamulla TV 1 aamu TV:tä, jossa käsiteltiin pakolaistulvaa Eurooppaan. Aiheesta on käyty keskustelua ja uppoavista veneistä, pelastetuista ihmisistä on uutisoitu monen foorumin kautta. Uskon kyllä, että kontissa oleminen on ahdistavaa, mutta se on myös tietoisesti haettu matkustusmuoto paremman elämän toivossa. Siihen matkustusmuotoon on kerätty sievoinen summa valuuttaa, että saadaan ostettua lippu arvaamattomaan matkaan.

Surukseni olen huomioinut, että sota-aleilta pyrkivien joukossa on paljon nuoria aikuisia miehiä. Uutisointi herättää ajatuksia ja kysymyksiä. Missä ovat sodan jalkoihin jäävät naiset ja lapset ? Mistä löytyivät rahat oman paikan ostamiseen mahdollisesti uppovasta aluksesta? Onko oikein paeta oman kansan aloittamaa sotaa, vai olisiko syytä kantaa vastuu oman maan tulevaisuudesta ja jäädä taistelemaan rauhan saavuttamisen puolesta niihin riveihin, jotka rauhaa maalle haluavat? Onko naiset ja lapset niitä, jotka tulevaisuudessa ovat näiden sotaisten maiden taistelijoita? Ketkä pakolaisista ovat oikeasti niitä, jotka tarvitsevat turvapaikkaa? Onko oikein tuoda pakolaisia vieraaseen kulttuuriin ? Olisiko parempi vaihtoehto auttaa heitä omassa maassa?

En poikotoi auttamista, mutta mietin miten esimerkiksi Suomen valtio hoitaa mahdollisen selvitystyön siitä ketkä ovat turvapaikan hakijoina oikeutettuja siihen, että maamme ottaa heidät vastaan. Meillä on supistettu henkilökuntaa poliisista ja heidän määränsä ei tahdo riittää nytkään jo olemassa olevien rikoksien ja tutkimuspyyntöjen selvittämiseen. Näiden maahan pyrkivien taustojen selvittäminen on poliisin arkista joka päiväistä työtä.

Kuinka minulla on sellainen tunne oman maani kansalaisista, että he taistelisivat oman itsenäisyytensä ja rauhan puolesta omassa maassa omiaan puolustaen. Tulee kyllä mieleen historiasta myös aika, jolloin suomalaismiehet lähtivät paremman elannon toivossa Amerikkaan. Siellä joko menestyttiin tai ei menestytty. Oman sukuni taustasta tiedän, että George Hanka oli viimeisen tiedon mukaan nähty " juovuksissa kuin sika" . Perhettään hän ei koskaan hakenut Amerikkaan, vaan se lupaus jäi "paremmassa elämässä" täyttämättä.

Nämä ovat omia ajatuksiani ja minulla on omanlaisensa ajatukset oikein toteutetusta pakolaispolitiikasta